Study trip for Yam Makaa farmers / Opintomatka viljelijöille

November 21, 2018 admin

(ALLA TEKSTI SUOMEKSI)

Yam Makaa farmers had selected fourteen of them to  go on a study trip to Sango and Kiboroloni villages to see check dams and farmland terraces. LWDO’s Anenmose Maro oraganised the trip on the 20th of November. Everyone was on time at 8.30 am as the minibus started from Kawawa junction. In addition a lawyer, Erik had volunteered to take his private car in order to bring more people on the trip.

The two villages had samples of both well built check dams and badly built dams. Thus it emphasised the importance of building the dams very carefully. This means digging the foundation of the dam deep enough, and digging the sides of the dam deep enough into the side banks of the gully. Thus water will not carve its way past the dam from the sides or from underneath the dam.

    
In first photo is of a checkdam that has served its function. Soil has piled up towards it and filled the up-stream side of the dam up to the top till the ground is level again. This is how to ‘heal’ a gully. Vegetation will start growing on the newly piled up very fertile soil and no more erosion happens.

The second photo shows a poorly built checkdam. Here the foundation of the side cabions (cubes tied together by wire mesh into large ‘boxes’) had not been dug deep enough and water managed to carve a tunnel under the checkdam. Later farmers had tried to fill the tunnel by sacks of sand. But water is powerful and  sacks were tossed around the gully and down the stream in no time.

The third photo show a problem with the side cabion that was not dug deep enough into the side bank of the gully. Water carved its way through by eating the bank and widening the gully.

Lot’s of lessons on how NOT TO DO!

A visit to talk with a successful farmer, Reison Masawe in Kiboroloni showed the benefits of terracing farmland. This farmer uses fanya chini (‘do downwards’) terraces. He does not have irrigation and the farm is green and lush. It is within the same agroecological zone as the farms in Yam Makaa. As it pours with rain (when it rains in Tanzania, it always rains hard) water collects into the ditch dug  by the farmer along a contour (throwing soil downwards, thus fanya chini). From here it seeps slowly into the ground and gives moisture to crops for a long time. The ditch gets filled by very fertile topsoil which is an excellent growing place for his newly planted banana trees, or anything else.

Out of his own initiative Masawe offered his visitors sodas and cassava seedlings to plant on their farms. In return visitors bought his cassava-maize flour to take home.

More options to get terraces that both stop the erosion on farmland and guide run-off water into the farmland soil (improve infiltration) were studied by Maro’s flip chart images (photo below). Grass strips are a totally labour free option for older people, widows, disabled etc who lack the labour power to actively construct terraces. Over time soil builds up towards the grass strip and steps of level ground (terraces) are formed. One can plant shrubs and trees on the grass and thus make it more diversely productive. Erik, the lawyer offered mlonge (Moringa oleifera) seedlings to other farmers to plant on grass strips. He himself has already used closely planted lines of minyaa (Euphorbia tirucalli) with trash lines to stop erosion and improve infiltration of run-off water on his land.

The ward extension officer has agreed to start helping farmers to trace contours on their land this week. Few individuals trained to be ‘contour officers’ and provided by spirit levels and lines will continue this work until all farmland has been contoured. Farmers agreed that tractors will need to till soil along contours from this onward. They also realise that basically every farmer needs to join in the effort to combat erosion. It is the only way to succeed in this effort. This spirit of joined effort is promising!

Yam Makaan viljelijät olivat valinneet 14 joukostaan lähtemään opintomatkalle Sangon ja Kiborolonin kyliin katsomaan kivipatoja ja viljelymaan terassointia. LWDO:n Anenmose Maro järjesti matkan 20. maraskuuta. Kaikki olivat ajoissa paikalla kun minibussi lähti matkaan klo 8.30 aamulla Kawawan risteyksestä. Lisäksi lakimies Erik oli ottanut autonsa ja siten mahdollistanut muutaman lisäosallistujan tulon mukaan matkalle.
Kahdella kylällä oli esimerkkejä sekä hyvin että huonosti rakennetuista padoista. Siten korostui huolellisen rakentamisen tärkeys. Tämä tarkoittaa sitä, että padon perustus alkaa tarpeeksi syvältä maan alta, ja sivuista se upotetaan myös syvälle rotkon reunoihin. Sillä tavalla vesi ei syö reittiä padon alta tai reunoista.
Ensimmäisessä kuvassa on pato joka on tehnyt tehtävänsä. Vesi on tuonut maaperää padon yläpuolelle niin paljon, että se on noussut tasoihin rotkon reunojen kanssa. Tällä tavalla rotko ‘tulee terveeksi’.  Kasvillisuus alkaa juurtumaan tähän erittäin hedelmälliseen maahan padon yläpuolelle ja eroosio pysähtyy.
Toinen kuva on huonosti rakennetusta padosta. Tässä sivussa olevien cabionien (verkolla suurreksi ‘laatikoksi’ sidotut kivet) perustukset eivät ulotu tarpeeksi syvälle rotkon pohjan maaperään ja vesi on kaivertanut tunnelin padon alta (vas alhaalla). Myöhemmin vilejlijät koittivat tukkia tunnelia hiekalla täytetyillä säkeillä. Mutta vedellä on valtava voima ja se nakkeli hetkessä säkit ympäri rotkoa ja alavirtaan.
Kolmas kuva näyttää ongelman, joka syntyy kun sivucabioneja ei upoteta riittävän syvälle rotkon reunoihin. Vesi on syönyt kanavan padon sivusta (oik) ja leventänyt rotkoa siltä kohdin.
Paljon oppimista siitä, miten EI TEHDÄ PATOJA!

Vierailu menestyneen viljelijän Reison Masawen maatilalle Kiborolonissa näytti selvästi sen hyödyn, minkä terassointi voi antaa. Tämä vieljelijä käyttää fanya chini (’tee alaspäin’) terasseja (ojasta heiteään multa alarinteeseen). Hänellä ei ole kastelukanavavettä käytössään ja silti maatila on vihreä ja vehreä. Kun sataa rankasti (Tansaniassa sataa aina rankasti silloin kun sataa) vesi kerääntyy korkeuskäyrän mukaisesti kaivettuun ojaan. Siitä se imeytyy hitaasti syvälle maaperään, josta se on viljelykasvien käytössä pitkään. Oja täyttyy erittäin hedelmällisellä pintamaalla. Siihen hän on istuttanut banaanirivistöt ja kaikenlaista muutakin.
Omasta alotteestaan hän tarjosi limsat vierailleen ja myös lahjoitti kassavan pistokkaita. Vastaavasti vieraat ostivat häneltä kassava-maissijauhoja kotiin vietäviksi.
Maron flappitaululta vilejlijät oppivat muitakin tapoja terassoida viljelymaansa. Tarkoituksena on aina sekä eroosion pysäyttämien että pintavirtausveden kerääminen maaperään (kuva alla). Ruohokaistoilla saa rakennettua terassit täysin ilman työvoimaa. Ne ovat paras vaihtoehto iäkkäille, leskille, vammaisille jne, joilla ei ole tarvittavaa työvoimaa terassien kaivamiseen. Ajan kanssa multaa kasaantuu ruohokaistaa vasten ja syntyy vaakasuoria askelmia (terasseja). Ruohokaistoille voi istuttaa puita ja pensaita ja siten monipuolistaa tuotantoa. Lakimies Erik tarjosi Moringa oleiferan taimia halukkaille ruohokaistoille istutettaviksi. Hän on itse suojellut viljelymaansa istuttamalla tiheät rivit Euphorbia tirucallia. Rivit keräävät kaikenlaista roskaa kuten maissin lehtiä ja varsia aukottomaksi esteiksi, joihin vesi ja mullan liike pysähtyy. Vesi saa aikaa imeytyä syvemmälle maaperään ja vähitellen syntyy terassi.
Valtion maatalouneuvoja lupasi autaa viljelijöitä mittaamaan korkeukäyrät pelloille. Työ alkaa tällä viikolla. Muutama koulutettu ’korkeuskäyrä päällikkö’, joille ostetaan vatupassit ja mittauslangat, jatkavat sitten työtä niin, että kaikki viljelykset tulevat mitatuiksi. Viljelijät olivat yksimielisiä siitä, että kaikkien on tehtävä sama muutos vieljytapoihinsa ja traktorien on muokattava maa korkeukäyriä pitkin. Se on ainoa tapa, jolla vilejlysmaat voidaan pelastaa. Tällainen yhteisymmärrys on lupaavaa. Seuraavallekin sukupolvelle jää käyttökelpoinen maa ruoan kasvatukseen.