Niin paljon erilaisia aktiviteetteja on tehty metsäpuutarhahankkeissa varsinkin Mwangassa, että kuvat sopivat kertomaan tapahtumista parhaiten. Masasissa puolestaan keskityttiin vihannesten viljelyyn, mutta ehdittiin jo elokuussa aloittamaan ensimmäiset taimitarha-aktiviteetit. Alla lisää kummastakin hankkeesta.
Mwangan aktiviteetteja

Huhti-toukokuussa istutettiin taimet, jotka kasvatettiin ensimmäistä kertaa avoimissa istutuspenkeissä ilman taimipusseja. Sanomattakin on selvää, että tämä systeemi mahdollistaa taimien kasvatuksen ilman pääomaa, ja se on myös ympäristöystävällisempään, koska taimipussien muoviroskaa ei jää ajelehtimaan minnekään. Muovin kierrätys ei ole maaseudulla aina mahdollista, ja toimii lähinnä vesipullojen kohdalla. Olimme tarkkaan miettineet, miten kaukana toisistaan siemenet tulisi kylvää, jotta niiden irrottaminen taimipenkistä onnistuu viidakkoveitsellä niin, että tarpeeksi multaa tulee juurakon ympärille. Hienosti se onnistui.
Ja tässä aktiviteetissa oli mukana yli 300 viljelijäryhmiin kuuluvien jäsenten naapureita. Eli naapurit kasvattivat taimia tällä erää sen verran, että ne riittivät yhden aarin pellosta kahdelle sivulle pensasaidaksi. Näin metsäpuutarhasysteemi leviää jo hankeen ulkopuolelle!
Muistatte varmaankin miksi pensasaitoja istutetaan: maanparannukseen, suojaamaan farmin peltoja ja istutuksia karjalta, typen sitomiseen, ja biodiversitetin lisäämiseen.

Yksitoista ryhmää sai vesitankin vihannesten viljelyä varten.


Kuvimmilla alueilla viljelijäryhmät päättivät jatkaa vihannesten viljelyä yhteisellä alueella. He tekivät maan käyttöoikeudesta sopimuksen maanomistajan kanssa. Koska veden tulo näille palstoille oli tyypillisesti vain kahdesti viikossa, hanke päätti avustaa näitä toimeliaita ryhmiä ostamalla heille vesitankit veden varastointia varten.
Laskimme ryhmän koon perusteella sopivan tankin koon, ja näin ostimme 2000 ja 3000 litran tankkeja.
Vanhoja ryhmiä olemme aiemmin auttaneet kaivojen kunnostuksessa. Näillä kuivimmilla kylillä ei voi käsin kaivaa kaivoja. Pohjavesi on niin kaukana.


Suurimmalla osalla vilejlijöistä, jotka aloittivat vuonna 2024 (‘uudet viljelijät’), oli jo niin suuret aitapuut, että oli aika kouluttaa aidan leikkaamista, punomista ja leikatun biomassan käyttämistä.
Tässä muistankin mainostaa, että viljelijöille tehty koulutusmateriaali päätyy suurimmaksi osaksi nettiin kenttäblogiin, forestgardenstz.blog, niin myös tämä koulutus. Osa kirjoituksista on englanniksi, osa swahiliksi.

Ja taas jälleen iloitsimme, kun papayapuut olivat täynnänsä hedelmiä.


Samoin passionhedelmiä tuli reilusti.


Myös kyyhkynherneet tuottavat sekä uusien että vanhojen (‘vanhat’ aloittivat 2023) viljelijöiden maatiloilla.



Osana aidan hoitamista oli tietenkin kompostointia.
Aitakasvina Gliricidia on nimenomaa tärkeä siksi, että se tuottaa valtavia määriä typpirikasta biomassaa, pitkiä kasvuksia suurine lehtineen kompostiin, suoraan maaperään, tai katteeksi, ja lisäksi pääoksat jäävät polttopuuna käytettäväksi.

Tänä vuonna oli uusien viljelijöiden vuoro saada bataatinversoja istutettavaksi. Oranssit bataatit ovat hyvin A-vitamiinirikkaita ja arvokas lisä ravitsemukseen.


Ja sitten alkoikin uusi vihannesten viljelykausi. Sitä ennen viljelijät oppivat nyrkkisäännöt vilejelyskierrosta.
Pääsääntönä on: Koska vihreät vihannekset kuluttavat maaperän typivarastoja, tulee niiden jälkeen istuttaa palkokasveja; sen jälkee tulevat juurekset, sitten hedelmät, ja taas uudelleen vihreisiin vihanneksiin. Kierto on helppo muistaa visuaalisesti, sillä vihreät lehdet osoittavat ylös, juuret alas, ja vihreiden lehtien jälkeen tarvitaan typpeä.
Näin saadaan neljän viljelykasvityypi kierto ja vältetään myös tuholaisten kertyminen maaperään ja palstan läheisyyteen.




Heinäkuussa ja elokuussa oli kaksi merkittävää näyttelyä, johon projektityöntekijät ja maatalousneuvojat yhdessä osallistuivat: Uhuru Torch näyttely ja NaneNane (8.8.) maatalousnäyttely.
NaneNanessa oli myös mukana metsäpuutarhavilejijöitä, joka päivä kaksi eri viljelijää, yksi nainen, yksi mies.
Nämä ovat hyviä mahdollisuuksia tehdä metsäpuutarhasysteemiä tunnetuksi. Paljon kävikin vieraita ja syntyi hyviä keskusteluja metsäpuutarhoista.
Ja välissä taas fasilitaattorit opettivat luonnonmukaisten tuholaisten torjuntaa, kun ötökät hyökkääsivät vihannesten kimpuun! Erilaisia reseptejä blogissa forestgardenstz.blog


Ja hienosti kasvavat myös vaativammat taimet (muut kuin pensasaitataimet). Grevillean, Cordian, Moringan ja Neem-puun taimet odottavat taimitarhoissa seuraavaa sadekautta.






Elokuuhunkin mahtui vielä kaksi merkittävää koulutusta. Ananaskurssin, kuten mehiläiskurssinkin, järjesti SJS. Siihen osallistui vain fasilitaattorit, jotka lokakuussa opettavat sisällön viljelijöille.
Oman osaamisen pohjalta syntyi koulutus siementen ja muun istutusmateriaalin säilytyksestä seuraavaa istutuskautta varten.
Ohjeet koskivat Gliricidian siemeniä, maniokkia (cassava), ja bataatin versoja.
Heinäkuussa kymmenen viljelijää, yksi tai kaksi jokaisesta ryhmästä, sai mahdollisuuden osallistua mehiläishoitokurssille. Mehiläisten hoito on luonnollinen osa metsäpuutarhasysteemiä. Metsäpuutarha tarjoaa monenlaisia kasveja mehiläisten ruuaksi. Varsinkin kuivimpien kylien viljelijät, joille vihannesten viljely jää pienimuotoisemmaksi, saavat tästä yhden tulonlähteen ja ruokalisän.
Saimme hienon mahdollisuuden tähän koulutukseen katolisen kirkon rahoittamalta SJS luomutilalta https://www.sjsorganic.org/, sillä meillä ei omasta takaa ollut osaamista mehiläiten hoidosta.
Seuraavaksi (ensi viikolla) osallistujat yhdessä hankefasilitaattorien kanssa kouluttavat muut ryhmiensä jäsenet.
Masasin tapahtumia

Masasiassa touko-heinäkuu oli vihannesten viljelyä. Siinä sivussa opeteltiin myös kompostoimaan, sillä luonnossa oli sadekauden jälkeen vielä paljon pitkää ruohoa kompostiin leikattavaksi. Masasissa sadekausi jatkuu tammikuulta kesäkuulle.
Vihannesten viljely onnistui hyvin ja oli vijeljilöille erityisen motivoiva aloitus hankkeessa. Nippukaupalla he kantoivat vihanneksia kotiinsa syötäviksi ja osan myytäväksi. Harvoin hankkeessa tulee eteen mahdollisuus ensimmäisen puolen vuoden aikana, että saa tuotettua jotakin myyntiin. Tässä hankkeessa kävi niin.





Koska vihannekset viljellään luomuna, oli myös opittava luonnomukaisia keinoja torjua tuholaisia.
Näitä sekoitettiin Neem-puun lehdistä, chilipippurista, aloesta ja valkosipulista.




Nyt elokuussa on sitten alkanut ensimmäinen taimitarhakausi. Ensimmäisenä ostettiin kottikärryt ja lapiot oikeanlaisen multaseoksen kääntämiseen ja kärräämiseen. Sitten alkoi taimipussien leikkaus ja täyttö. Kuurojen koulu onkin jo esimmäisenä päässyt tavoitteeseen, 2500 taimipussia odottaa valmiina siemeniä.
Valmiina on kalenteri, minkä mukaan tehdään siementen jako. Pensasaitaa varten tulevat Akaasia, Gliricidia ja Leucaena; hedelmäpuita istutetaan tämän kauden aikana papaya, guava, appelsiini, sitruuna, passionhedelmä; ja muita puita mukaan on otettu Moringa ja Neem.

